Kirjoita kommenttisi allanäkyvään ruutuun, lisää nimesi ja paina ’Lähetä kommentti’
Signe Branderin panoraamoja
Koostanut: Hannu Lehto
Kirjoita kommenttisi allanäkyvään ruutuun, lisää nimesi ja paina ’Lähetä kommentti’
Olisiko mahdollista saada mukaan tieto mistä kuva on otettu? Kaikkia paikkoja ei enää aina tunnista?
Hyvä kysymys. Olen tuota itsekin harkinnut. HKM:n julkaisemista kirjoista löytyy monen panoraaman osalta kaaviot kuvien jalustanpaikasta ja kuvakulmasta. Niiden liittäminen näihin panoraamoihin vaatii ehkä luvan HKM:ltä. Samoin pitäisi suunnitella mihin kohtaan kaaviot tulisi näillä sivuilla.
Hienoja kuvia ja paljon yksityiskohtia tutkittavana. Pohjoissataman kuvassa näkyy kaksi C-torpedovenettä. Tuohon aikaan niitä oli rannikoillamme neljä (C1, C2 C3 ja C4). lainaus teoksesta: teoksesta SUOMALAISET SOTA-ALUKSET 1918–1927 (Juha Joutsi / Maanpuolustuskorkeakoulu / Sotamuseo Helsinki 2021)
”C-torpedoveneet
Venäjän laivasto tilasi vuonna 1900 kaikkiaan 10 alusta käsittävän luokan torpedoveneitä, jotka perustuivat ranskalaisen Normand-telakan valmistamaan CYCLONE-tyyppiin. Tilaus jakaantui siten, että Nevskin telakka sai rakennettavakseen viisi alusta, Crichton Oy:n Turun telakka kolme alusta ja Crichton Oy:n Ohtan telakka kaksi alusta. Alukset erosivat ulkoisesti toisistaan lähinnä konekapin luukkujen jaotuksen osalta. Alukset oli aiottu Kaukoitään, mutta siirto ei toteutunut ja ne jäivät Itämeren laivastolle. Ennen ensimmäistä maailmansotaa menetettiin kaksi venettä. No. 221 upposi myrskyssä Välimerellä vuonna 1900 ja No. 223 poistettiin luetteloista 1911. Sodan aikana jäljelle jääneitä aluksia käytettiin miinanraivaajina. Keväällä 1918 kaikki kahdeksan alusta jäivät Helsinkiin. Neljä otettiin Suomen laivaston käyttöön ja neljä myytiin. Myydyt alukset olivat C 5 (ex No. 220),C 6 (ex No. 222), C 7 (ex No. 214) ja C 8 (ex No. 218). Ostaja oli Karl Höglund Luulajasta Ruotsista.”
Ohessa kuva samasta teoksesta